Nuorten tarpeet ohjaavat Camera obscura -toimintaa

Camera obscura -toimintaa halutaan kohdentaa sinne, missä toiminnalle on eniten tarvetta. Suomen NMKY:n Liitto on jaotellut Suomen kunnat koon, toimintamalliin liittyvän yhteistyötavan ja nuorten hyvinvointia kuvaavien indikaattorien perusteella neljään ryhmään, jonka perusteella kohdennusta arvioidaan.

Olemme päivittäneet toiminnan kohdistamisen perusteet. Uudet kriteerit ovat voimassa toistaiseksi. Kohdentamisen tietoperustana on käytetty valtaosin vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tuloksia. Toteutuksen rajallisten resurssien vuoksi yhteistyömahdollisuuksiin vaikuttavat toiminnan tarve paikkakunnalla, paikkakunnan yhteistyötahon perustelut ja edellytykset toiminnan toteutuksen onnistumiselle. Toiminnan kohdistamisen perusteita käsitellään nuorten näkökulmasta.

Mahdolliset yhteistyöpaikkakunnat on jaoteltu neljään luokkaan. Jakoperusteena pidetään nuorten kokemaa tarvetta toiminnalle. Toimintamallin rahoitus tulee sosiaali- ja terveysministeriöltä ja toiminnan edellytyksenä on tarveperustaisuus.

Yhteistyötahojen valintakriteerit

Camera obscura -toimintaa toteutetaan aina yhteistyössä paikallisten nuoriso-, hyte- ja opetusalan toimijoiden kanssa. Toimintamallin saa käyttöönsä kun paikkakunta täyttää seuraavia ehtoja ehdon 4 lisäksi:

  1. Kuulua CO-indeksin heikoimpaan kolmannekseen paikkakunnista, kohdennusluokkaan 1.
  2. Isommilla paikkakunnilla (kohdennusluokka 2) toiminta on kohdennettu CO-indeksin mukaisesti alueelle, jossa sillä on tarvetta.
  3. Paikkakunnalla on erityinen kohdennettu ja rahoituksen käyttötarkoituksen sopiva tarve, joka on perusteltu ja tarpeeseen katsotaan toimintamallilla voitavan vastata.
  4. Toiminnan tulee kiinnittyä vähintään yhden kasvatusyhteisön toimintaan.
  5. Yhteistyö perustuu johonkin alueelliseen kokonaisuuteen.
  6. Yhteistyö vahvistaa toimintamallin käytettävyyden ja hyödyllisyyden kehittämistä.


Yhteistyön tulee olla perusteltua

Toiminnan kohderyhmänä olevia nuoria on jokaisella Suomen paikkakunnalla. Koska toimintamallilla pyritään tavoittamaan kohderyhmän nuoret yhdessä kaikkien ikäisten nuorten kanssa, olemme arvioineet toiminnan kohdennuksen alueperustaisesti. Käytössämme on kuntakohtaista ja julkista tietoa. Suurten paikkakuntien tiedot eivät kuvaa alueellisia eroja, siksi näissä kunnissa asuvat kohderyhmän nuoret tavoitetaan paikallisen kohdennuksen perusteella yhteistyötahojen kautta. Yhteistyötahon tulee itse arvioida toiminnan kohdennuksen omassa kunnassa sinne, missä tiedon perusteella arvioidaan olevan tämän toimintamallin mukaisia nuoria.

Camera obscura -indikaattori

Kohderyhmän löytymisen helpottamiseksi olemme laatineet 13 kohdasta koostuvan CO-indikaattorin. Indikaattori koostuu kahdesta pääryhmästä, osallisuuden ja terveyden puutteita kuvaavista osatekijöistä. Osatekijöiden tulokset perustuvat peruskoulun 8.–9.-luokan oppilaiden vastauksiin vuoden 2021 Kouluterveyskyselyssä:

Osallisuus

  • Kokee pystyvänsä tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita
  • Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa (% osuus)
  • Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (% osuus)
  • Kokee saavansa apua silloin, kun sitä todella tarvitsee (% osuus)
  • Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista (% osuus)
  • Vaikeuksia opetuksen seuraamisessa (100 – % osuus)
  • Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (100 – % osuus)

Terveys

  • Ei yhtään läheistä ystävää (100 – % osuus)
  • Hyväksyy ikäisillään nuuskaamisen (100 – % osuus)
  • Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (100 – % osuus)
  • Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana (100 – % osuus)
  • Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (100 – % osuus)
  • Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä (% osuus)

CO-indikaattorin arvo on osatekijöiden summa. Se lasketaan jokaisen osatekijän Kouluterveyskyselyssä saaduista tuloksista joko positiivisena tai negatiivisena vaikuttajana yhteistulokseen. Esimerkiksi paikkakunnan X ”Ei yhtään läheistä ystävää” osatekijä muodostuu niiden nuorten määrästä (15 %) joilla ei ole yhtään läheistä ystävää vähennettynä 100%. Tulos on esimerkkipaikkakunnalla X 85 %, joka muunnetaan luvuksi 85. Paikkakunnan CO-indikaattoriluku on paikkakunnan osatekijöiden summa eli kokonaispistemäärä. CO-indeksi voi olla pienimmillään 0 ja suurimmillaan 1300. Mikäli joltain kunnalta puuttuu kuntakohtainen tieto jonkin osatekijän kohdalta (esim. pienen vastaajamäärän takia), käytetään osatekijän arvona kyseisen alueen keskiarvolukua. Keskiarvoluvun käyttö parantaa vertailun laatua. Nyt saadun laskennan mukaan CO-indeksin vaihteluväli on 750–998 pistettä. Mitä pienempi CO-indeksi on, sitä suuremmaksi arvioidaan toimintamallin tarve paikkakunnalle.


Nuorten tarpeet ohjaavat toimintaa ja sen kohdentumista

Linkki luetteloon toiminnan kohdentamisesta ja yhteistyötavasta on liitteessä sivun alalaidassa. Olemme luokitelleet paikkakunnat myös koon perusteella, joka antaa suuntaa mahdollisen toiminnan laajuudesta. Koska toimintamallin tekniikalla on rajallinen käyttöpäivien määrä, olemme myös ehdottaneet oheisessa kohdennussuunnitelmassa kuinka monelle ikäluokalle toiminta olisi resurssien perusteella tarkoituksenmukaista kohdistaa ja kuinka monta päivää mielikuvaseikkailu voisi olla paikkakunnan käytössä.

Toiminnan kohdennus 2024–25.