Monipuolinen tietoperusta

Camera obscura -toimintamalli rakentuu monipuoliselle tietoperustalle ja sen toimintaa on kehitetty jo vuodesta 1995 alkaen. Tietotausta pohjautuu muun muassa kokemukselliseen oppimiseen, sosiaali- ja kasvatuspsykologian sekä elämys- ja sosiaalipedagogiikan teorioihin. Seuraavassa pääset tutustumaan lyhyesti Camera obscura -toiminnan keskeisimpiin käsitteisiin ja löydät linkkejä lisämateriaaleihin.

Kokemuksellisuus

Camera obscurassa oppimisen teoreettisena taustana voidaan käyttää kokemuksellisen oppimisen prosessimallia, jonka mukaan oppimisen perusta ja kannustin löytyvät kokemuksesta. Kokemus yksinomaan ei välttämättä johda toivottuun opetukselliseen tulokseen, mutta toimii motivaation lähteenä. Reflektion avulla voidaan palauttaa koetut asiat mieleen sekä pohtia ja tulkita koettua, jolloin kokemusten merkitys muuttuu ja jäsentyy opituiksi asioiksi. Camera obscura -mielikuvaseikkailu tarjoaa oppilaalle kokemuksen, jossa seikkailussa käsiteltyjä asioita työstetään itsenäisten oheistehtävien ja ryhmäpohdintojen avulla uudelle ymmärtämisen tasolle.

Kerronnallisuus

Kerronnallisuus (tarinallisuus, narratiivisuus) voi avata uuden ja erilaisen lähestymistavan oppimiselle sen sisältäessä tarinan lailla monia eri vaiheita. Kerronnallisuudessa tärkeitä piirteitä oppimisen kannalta on se, että kuuntelija samaistuu tarinaan ja kertomus on mielenkiintoinen, kuunneltava ja edistää opetuksen sisäistämistä. Camera obscura -mielikuvaseikkailussa itse tarina on keskeisessä roolissa. Mielikuvaseikkailussa käytetyn tarinan tarkoituksena on vahvistaa nuoren toimijuutta sekä kohottaa nuoren itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Kertomuksen äänite on kaikille sama, mutta jokaiselle nuorelle kokemus on henkilökohtainen ja omanlaisensa. Nuori tarkastelee seikkailun aikana itseään eri näkökulmasta kuin mistä hän kenties yleensä tarkastelee ja voi samalla löytää itsestään uusia puolia ja saada valmiuksia toimia tulevaisuuden haastavissa tilanteissa. Mielikuvaseikkailu on matka. Se on matka outoon, silti tuttuun: osallistujaan itseensä. Tällä matkalla tärkeää ei ole pelkästään päämäärä, vaan myös matkanteko.

Elämyspedagogiikka

Elämyspedagogiikassa ja seikkailukasvatuksessa tavoitellaan lyhytaikaista kokemusta, joka toimii apuna oppimisessa. Osallistumalla uuteen tilanteeseen nuori haastaa itseään ja vaatii löytämään uusia puolia itsestään. Tavoitteena on kokonaisvaltainen oppiminen ja kokemus, jossa mukana ovat keho, tunne ja mieli. Elämyspedagogiikkaan ja seikkailukasvatukseen liitetään usein termit itsetunnon vahvistaminen, aloitteellisuus, vastuullisuus ja sosiaaliset taidot. Elämyspedagogiikka on jatkuvaa toimintaa ja sen reflektoimista. Tietoinen pohdinta ja reflektio tukevat oppimista ja auttavat jäsentämään koetun osaksi oppimista.

Sosiaalipedagogiikka

Sosiaalipedagogiikka tieteenä yhdistelee kasvatustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa. Sosiaalipedagogiikassa teoria ja käytäntö ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Teoria on ajattelun väline, joka auttaa toteuttamaan ja kehittämään käytännön toimintaa, ja toiminnassa saadut kokemukset uudistavat ajattelua ja muokkaavat teoriaa. Sosiaalipedagogiikka tutkii ihmisen kasvuprosessia sosiaalisena olentona eri elämänvaiheissa. Sosiaalipedagogiikan avulla kehitetään keinoja osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Camera obscura -toiminnan yksi keskeisimpiä tavoitteita on nuoren sosiaalinen vahvistaminen eli sosiaalisen toimintakyvyn ja keskeisten elämäntaitojen vahvistaminen.

Kasvatuspsykologia

Kasvatuspsykologia on tieteenala, joka sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian välimaastoon. Kasvatuspsykologia kohdistuu kasvatuksen ja opetuksen kannalta olennaisiin yksilön ja hänen toimintansa piirteisiin, näiden kehitykseen läpi elämänkaaren sekä kasvatukselle ja opetukselle merkitykselliseen vuorovaikutukseen.

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia tieteenalana tutkii sosiaalisen ympäristön vaikutusta yksilöihin ja ryhmädynamiikan säännönmukaisuuksia ja muovautumista. Sosiaalisella ympäristöllä on vaikutusta jokaisen yksilön tunteisiin, ajatuksiin ja tavoitteisiin.

Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen hyvinvointia, onnellisuutta, kukoistusta ja resilienssiä. Positiivinen psykologia pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, kuinka ihminen voi elää onnellista ja merkityksellistä elämää. Mielen hyvinvoinnin lisääminen on keskiössä Camera obscura -toiminnassa; tavoitteena on lisätä sekä sisäisten että ulkoisten suojaavien tekijöiden määrää nuorten elämässä. Oppilaiden palautekyselyssä käytetään muun muassa positiivisen mielenterveyden mittaria (SWEMWBS), joka keskittyy mittaamaan toiveikkuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja henkisiä voimavaroja.

 

 

Lähteet:
Aalto-Setälä T, Huikko T, Appelqvist-Schmidlechner K, Haravuori H, Marttunen M. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140590/OHJ2020_006%20verkko%20u.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Appelqvist-Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, Nordling E, Solin P. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan. Suomen Lääkärilehti. 2016. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230006/SLL242016_1759.pdf?sequence=1
Hoikkala T, Kuivakangas J. Kenen nuorisotyö? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2017. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139570/978-952-456-279-%20%20%0b9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Inkinen A. Case Camera obscura 1995-2014. Hämeen ammattikorkeakoulu 2015. https://www.theseus.fi/handle/10024/96756
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Sosiaalinen vahvistaminen kuvina. Into ry. (Viitattu 2022). https://www.intory.fi/materiaalipankki/sosiaalinen-vahvistaminen-kuvina/
Lundbom P, Herranen J. Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. 2011. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2014/12/humak-sos-vahvistaminen-verkko.pdf
Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. Sosiaalipedagogiikka. (Viitattu 2022). http://www.sosiaalipedagogiikka.fi/sosiaalipedagogiikka/
Suomen positiivisen psykologian yhdistys ry. Positiivinen psykologia ihmisten hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden tunnistamiseen. (Viitattu 2022). https://www.sppy.fi/positiivinen-psykologia/